Tieto lisää tuskaa




Nykypäivän media pursuaa ruokaa ja terveyttä käsitteleviä juttuja. Tuntuu siltä, että joka viikko tulee uutta tietoa siitä, mitä pitäisi syödä tai mitä ei ainakaan saa syödä. Tänään hehkutetaan yhden ruoan terveellisyyttä ja jo huomenna tieto kumotaan.

Kuluttajat ovat varsin hämmentyneitä ristiriitaisen informaation keskellä. Moni sanoo, että on mahdotonta muistaa kaikkiin elintarvikkeisiin liittyvät suositukset ja varoitukset.

Harvempi pystyy kyseenalaistamaan naistenlehtien ja lööppien uudet totuudet. Tieto vain lisää tuskaa!

Tiedemaailmassa kaikki hyvin

Tieteen näkökulmasta asiat ovat niin kuin pitääkin. Tutkimus rullaa eteenpäin. Tietoa syntyy joka päivä lisää.

  • Uusia tutkimuksia julkaistaan. 
  • Vanhoja teorioita kumotaan. 
  • Toisia vahvistetaan. 
  • Osa vanhoista totuuksista pysyy muuttumattomina vuosikymmenestä toiseen. 
  • Jotkut uudet teoriat ovat tuhoon tuomittuja jo alkumetreiltään. 

Tarvitaan kuitenkin todellista tieteellistä osaamista ja asiaan perehtyneisyyttä, jotta voi arvioida tutkimusnäytön vahvuutta. Että pystyy arvioimaan, onko aihetta muuttaa suosituksia. Tai onko uuden tiedon synnyttämä pelko aiheellinen.

Asiantuntijat ovat out

Asiantuntijoiden viestiä pidetään usein tylsänä tai vaikeana. Esimerkiksi ravitsemussuositusten päälinjat ovat pysyneet samoina iät ja ajat:

  • Monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa. 
  • Kohtuudella energiaa.
  • Runsaasti kasviksia. 
  • Enemmän pehmeää rasvaa.  

Tämä on iskostunut kaikkien mieleen jo lapsuudessa. Ei siis mitään uutta ja mielenkiintoista. Ei mediaseksikästä. Ei ainesta uutiseksi, eikä klikkiotsikoksi. Kuitenkin moneen kertaan tutkittua ja päteväksi todettua.

Tuskan aiheuttavat väärät tulkinnat

Ongelma syntyy siinä vaiheessa, kun ravitsemuksesta kaiken tietävät noviisit lähtevät tulkitsemaan tutkimustuloksia. He uskovat tietävänsä ravitsemuksesta kaiken oleellisen. He julistavat yksittäisten tutkimustulosten totuutta ja kärjistävät keskustelua.

Todennäköisesti he uskovat aidosti asiaansa. Palava innostus välittyy kuulijoille ja herättää mielenkiintoa.

Somen kokemusasiantuntijat saavat suuren yleisön huomion ja mediasta palstatilaa. Heidän uudet (vaikkakin melko epävarmat) totuudet, ovat haluttuja uutisia.

Ketä tässä sitten voi enää uskoa? 

Niin tylsältä kuin se saattaakin tuntua, minä pidän luotettavana viranomaisten, yliopistojen ja useimpien tutkimuslaitosten tarjoamaa tietoa.

Niistä löytyy asiantuntemusta ja sekä syvällistä että monipuolista osaamista. Eri alojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä, joten ongelmia pystytään tarkastelemaan monesta eri näkökulmasta.  Eivätkä kaupalliset intressit säätele toimintaa.

Niistä löytyy myös perspektiiviä ja paras kokonaisnäkemys ongelman suuruudesta. Jos uudet tutkimustulokset antavat oikeasti aihetta huoleen, se kyllä varmasti kerrotaan kansalle. Ja vielä toimenpiteiden ja ratkaisuehdotusten kera.


Kenen juttuja luet, sen lauluja laulat


Väitän, että

  • Lähes kaikkien ruoka-aineiden ja ravintoaineiden terveysvaikutuksista löytyy tutkimusnäyttöä puolesta, vastaan ja siltä väliltä.
Kerro vain minkälaisen tutkimustuloksen haluat, niin sellainen todennäköisesti löytyy. Aivan toinen asia on se, mikä tuon yksittäisen tutkimuksen arvo on.

Tarvitaan todellista tieteellistä osaamista ja asiaan perehtyneisyyttä, jotta voi arvioida tutkimusnäytön vahvuutta. Yhden ainoan tutkimuksen näyttö ei helpolla muuta vallitsevaa tieteellistä totuutta. Mutta mitä raflaavampi tuon yksittäisen tutkimuksen tulos on, sitä todennäköisemmin se nousee lööppeihin, naistenlehtien otsikoihin ja ihmisten huulille.

Tietolisää tuskaa, mutta senkin kanssa oppii elämään.


Ei kommentteja