Luotettavaa ja helppolukuista tietoa turvallisesta ja terveellisestä ruoasta

Toki tulen esittämään myös omia mielipiteitäni. Mutta kerron kyllä reilusti, milloin kyseessä ovat omat ajatukseni, joihin ei liity sen kummempaa faktapohjaa.

Teksteissäni saattaa myös esiintyä ironiaa tai asioiden kärjistämistä. Monesti kärkevät esimerkit ovat helpoin tapa ymmärtää monimutkainen asia.

1. Kaiken perustana on tutkittu tieto

Ruoasta ja ravitsemuksesta julkaistaan joka vuosi hurja määrä tieteellisiä artikkeleita. Todennäköisesti lähes kaikista ruoista ja niiden sisältämistä aineista on tehty jotain tutkimuksia. Tutkimusten laatu on sitten aivan toinen asia.

Yhdestä tai kahdesta tutkimuksesta saatu tulos ei välttämättä tarkoita vielä mitään. Tuloksia ja toteutustapaa tulee verrata muihin aiheesta julkaistuihin tutkimuksiin.

Esimerkiksi:

Onko tutkimuksen toteutustavassa joitakin piirteitä, jotka voisivat selittää saadut tulokset?
Onko tutkimuksessa sellaisia piirteitä, että itse asiassa on tutkittu eri asiaa kuin aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa? Silloin tuloksiakaan ei voi verrata keskenään.
Ovatko tehdyt johtopäätökset perusteltuja? Onko tutkimuksen toteutus ja tulokset sellaisia, että niiden perusteella voi tehdä kyseiset johtopäätökset?

Tutkimusnäytön arviointi ei ole aivan noviisien hommaa. Lopputuloksena on mitä todennäköisimmin mediaseksikäs otsikko, mutta aivan väärä tulkinta.

Tieteellisen näytön vahvuus

Kaikista tutkimuksista saatu näyttö ei ole yhtä vahvaa. Erilaisia tutkimuksia kuitenkin tarvitaan tieteellisen ymmärryksen muodostamiseen.

Esimerkkejä erilaisista tutkimuksista

Vahvinta näyttöä edustavat meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset. Niissä käytetään tutkimusaineistona aiheesta aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia, jotka täyttävät ennalta määritellyt kriteerit. Näin on mahdollista saada aikaiseksi hyvinkin suuria aineistoja. Ja tästä syystä myös vahvempaa näyttöä.

Satunnaistettu kontrolloitu kliininen tutkimus, siinä tutkimusryhmässä tapahtuvia muutoksia verrataan plaseboa saaneeseen verrokkiryhmään. Kaikilta muilta osin ryhmien elämä ja ruokavaliot pyritään pitämään mahdollisimman samanlaisina.

Tällä tutkimusasetelmalla on mahdollista selvittää mm. ruokavalioiden tai aineiden vaikutusta elimistön toimintaan. Esimerkiksi kuinka veren kolesteroliarvot muuttuvat, kun ruokavalioon lisätään kovaa rasvaa. Samantyyppistä koe-asetelmaa käytetään myös lääketutkimuksissa.

Väestön seurantatutkimuksissa voidaan pidemmän ajan kuluessa tarkkailla esimerkiksi elintapojen vaikutusta ihmisten terveyteen ja mahdolliseen sairastumiseen.

Solu- ja eläintutkimukset auttavat esimerkiksi ymmärtämään erilaisia mekanismeja. On kuitenkin muistettava, että lasimaljalla kasvatettavat solut tai eläimet eivät välttämättä reagoi samalla tavalla kuin ihmisen elimistö.

Mielipiteet eivät ole tieteellistä tietoa

Yksittäisten ihmisten mielipiteet eivät täytä tieteellisen tiedon kriteereitä. Ne ovat henkilökohtaisilla näkemyksillä värittyneitä. Ne eivät ole objektiivisia. Mielipiteet voivat perustua jopa selkeästi virheelliseen tietoon.

Monesti voi kuitenkin olla ratkaiseva ero siinä, onko kyseessä kokemusasiantuntijan vai tieteelliseen näyttöön perehtyneen asiantuntijan lausunto.

Asiantuntijalausunto perustuu tutkittuun tietoon

Asiantuntija myös pystyy arvioimaan tieteellisen näytön vahvuutta.

Kokemusasiantuntija poimii rusinat pullasta

Valtavasta tieteellisten artikkeleiden joukosta poimitaan omaa näkemystä puoltavat tutkimukset. Muut jätetään huomioimatta.
Mielipide perustuu siis vain näennäisesti tutkittuun tietoon.
Kokemusasiantuntijalla ei välttämättä ole kykyä arvioida tutkimusten näytön vahvuutta tai verrata niitä vallitsevaan näkemykseen.

2. Viranomaisten suositukset

Viranomaisten suositukset perustuvat myös tutkittuun tietoon. Eli virallisemmin sanottuna viranomaisten riskinhallinnalliset päätökset perustuvat riskinarviointeihin.

Riskinarviointi

Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että riskinarviointi on tieteellinen prosessi, jonka vaiheita ovat:

Vaaran tunnistaminen: Mitä haitallisia tekijöitä ruoassa on?
Vaaran kuvaaminen: Minkälaisia haittavaikutuksia niistä aiheutuu?
Altistuksen arviointi: Kuinka paljon haitallisia aineita saadaan ruoasta?
Riskin kuvaaminen: Kuinka todennäköisiä ja voimakkaita haittavaikutukset ovat?

Riskinhallinta

Riskinarvioinnista saatujen tietojen perusteella viranomaiset valitsevat keinot, joilla havaittuja riskejä voidaan hallita tai vähentää. Tavoitteena on, että kuluttajien riski sairastua tai saada muita terveyshaittoja pienenee.

Kuluttajien sairastumisriskien vähentämiseen pyrkiviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi

Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjeet riskiryhmille
Elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin tehtävät varoitusmerkinnät
Elintarvikkeiden raaka-aineille annettavat puhtaus- ja koostumusvaatimukset
Aineen käytön rajoittaminen tai kieltäminen elintarvikkeissa
Suositukset elintarviketeollisuudelle lisätä ravintoaineita ruokiin

Aina ei ole riittävästi tutkimustietoa, jonka perusteella olisi mahdollista tehdä suoraviivaisia johtopäätöksiä. Voi kuitenkin olla vahva ja perusteltu epäilys, että ilman muutosta asiasta aiheutuu vakavia terveydellisiä ongelmia.

Tällaisissa tapauksissa viranomaisten on annettava suosituksia varovaisuusperiaatteita noudattaen, vaikka haitasta ei ole täyttä varmuutta.

Tiedon karttuessa tulkintoja voidaan tarkentaa. Suosituksia voidaan myös muuttaa tai kokonaan poistaa, jos se katsotaan myöhemmin aiheelliseksi uuden tiedon valossa.

3. Lainsäädäntö

Myös lainsäädännön perustana on tutkittu tieto. Aina kun vain mahdollista.

Esimerkiksi riskinarvioinnin perusteella voidaan tulla johtopäätökseen, että viranomaisten antamat suositukset tai varoitukset eivät riitä. Silloin riskinhallinnassa otetaan käyttöön voimakkaammat työvälineet. Asiasta säädetään lainsäädännön avulla.

Myös poliittiset intressit voivat vaikuttaa lainsäädäntöön

Suurin osa elintarvikelainsäädännöstämme on kaikille EU-maille yhteistä lainsäädäntöä. Senkin perustana on tutkittu tieto. Lopullisen lain sanamuodot ovat kuitenkin EU-jäsenmaiden erilaisten poliittisten intressien kompromisseja.

Aina EU-lainsäädäntö ei ole kaikista optimaalisin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna. Etelä- ja Keski-Euroopan päivänpolttaviin ongelmiin annetut ratkaisut voivat tuntua kummallisilta täällä Pohjolassa.

Koska kyseessä on kuitenkin voimassa oleva lainsäädäntö, on sitä kaikesta huolimatta noudatettava myös Suomessa.

Pidinkö lupaukseni?

Minun uudenvuodenlupaukseni on tarjota luotettavaa ja helppolukuista tietoa turvallisesta ja terveellisestä ruoasta. Tekstini perustuvat tutkittuun tietoon, viranomaisten suosituksiin tai lainsäädäntöön.

Lunastinko lupaukseni tällä kertaa? Oliko tekstiä sinun mielestäsi helppo lukea?
Kerro minulle mitä mieltä olit. Tai onko mielessäsi aihetta, josta haluaisit minun kirjoittavan?