Emme kai ole hiljaa hyväksymässä, että nettimarkkinointi saakin olla pikkasen laiton?


Elintarvikkeiden markkinointi on siirtynyt verkkokauppoihin, nettisivuille ja someen. Muutos näkyy myös pakkausmerkinnöistä. Niissä noudatetaan tiukan minimalistista linjaa, mutta sähköisissä välineissä markkinointi lipsahtaa helposti laittoman puolelle. Toisinaan kyseessä voi olla puhdas vahinko, mutta turhan usein lakia rikkomalla yritetään saada etumatkaa kilpailijoihin.



Nyt on virkamiesurani juhlavuosi. Lokakuussa tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun sain kaulaani Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran henkilökortin. Kaikkea on ehtinyt sattua ja tapahtua, ja Evirankin tilalle on tullut Ruokavirasto.

Tavoitteena turvalliset elintarvikkeet ja tietoisia päätöksiä tekevät kuluttajat

10 vuoden aikana vastuualueeni ovat muuttuneet useampaan kertaan organisaation tarpeiden mukaisesti. Näkökulma on kuitenkin pysynyt samana: elintarvikkeiden tulee olla turvallisia ja täyttää lainsäädännön vaatimukset, eikä kuluttaja saa tulla harhaanjohdetuksi.

Johtuukohan omasta koulutustaustasta, mutta minusta on äärimmäisen tärkeää, että elintarvikkeet ovat sitä mitä niiden väitetään olevan. Pakkausmerkinnöistä täytyy löytyä kaikki valmistuksessa käytetyt aineet ja muut pakolliset tiedot, ravintoarvomerkinnän on oltava helposti luettava eikä markkinointi saa olla huuhaata.

Vasta tämän jälkeen kuluttajan on mahdollista tehdä tietoon perustuvia valintoja: herkkuja juhlahetkiin ja terveellisempiä valintoja arkipäiviin.

Väiteasetuksen pitäisi helpottaa markkinointia

10 vuodessa myös ravitsemus- ja terveysväitteissä on tapahtunut paljon. Ehkä meidän kaikkien hienoiseksi hämmästykseksi EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetus saatiin kuin saatiinkin toimintaan. Nyt meillä on kaikkien EU-jäsenmaiden yhteinen hyväksyttyjen ravitsemus- ja terveysväitteiden lista. Markkinoinnin pitäisi olla siis helppoa - listalta voi etsiä omaan tuotteeseensa sopivat väitteet ja kaiken muun voi suosiolla unohtaa.

Ravitsemus- ja terveysväiteasetuksen onnistuneisuudesta voi olla montaa mieltä. Omasta mielipiteestä riippumatta väiteasetusta on noudatettava. Kyseessä on kaikissa EU-maissa voimassa olevaa lainsäädäntöä, eikä meillä Suomessa ole mahdollisuutta poiketa näistä vaatimuksista.

Yritykset ovat siirtäneet vastuutaan markkinoinnista kansalaisille

10 vuodessa myös markkinointi ja oikeastaan koko kaupankäynti on muuttunut. Verkkokaupat ovat vieneet tilaa kivijalkakaupoilta ja ruoan tilaaminen verkosta on arkipäiväistynyt. Markkinointi on siirtynyt perinteisistä medioista nettiin ja sosiaaliseen mediaan. Jos aikaisemmin yritykset suunnittelivat omat mainoksensa, nyt myös tavalliset kansalaiset toimivat mainostajina omissa sosiaalisen median kanavissaan.

Markkinoinnin siirtymisen nettiin ja someen huomaa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Niissä noudatetaan tiukan minimalistista linjaa ja pidättäydytään hyväksytyissä ravitsemus- ja terveysväitteissä. Sen sijaan nettisivuilla ja somessa tuotteiden mahtavista ominaisuuksista kerrotaan vuolaasti. Hämmästyttävän usein kehuminen lipsahtaa laittoman puolelle - liekö kyseessä vahinko vai tahallinen rajan venyttäminen?

Voittaako pelin sääntöjä noudattava vai rikkova yritys?

Virkamieskin ymmärtää, että markkinointi on keino erottua kilpailijoista. Mutta markkinointikin täytyy tehdä lainsäädännön puitteissa. Vaikka pelisäännöt ovat kaikille samat, jatkuvasti tulee esiin tapauksia, joissa lakia rikkomalla yritetään saada etumatkaa kilpailijoihin.

Se ei ole oikein! Se vääristää kilpailua ja heikentää lainsäädäntöä noudattavien yritysten mahdollisuuksia selvitä markkinoilla. Se ei ole oikein myöskään kuluttajia kohtaan, joita näin röyhkeästi huijataan.

Emme kai ole hiljaa hyväksymässä, että nettimarkkinointi saakin olla pikkasen laiton?

Ei kommentteja